Ilmalämpöpumppu lämmittää nyt kaksi kerrosta yhdellä sisäyksiköllä

Ilmalämpöpumput ovat tulleet pysyväksi osaksi suomalaista lämmitysmuotovalikoimaa. Ilmalämpöpumppu löytyy nykyisin lähes joka talosta, tai ainakin siltä vaikuttaa, kun kulkee niin lähiöissä kuin haja-asutusalueellakin.

Aiemmin ilmalämpöpumppukeskustelua hallitsi lämmöntuottokertoimet ja muut sellaiset tekniset yksityiskohdat. Pohdittiin mahdollista energiansäästöä tai sitä, onko ilmalämpöpumpuista todella ratkaisuksi suomalaiseen talveen. Kukaan ei enää kyseenalaista asiaa. Jotkut ovat jopa oivaltaneet senkin, ettei pumppua tarvitse sulkea kovilla pakkasilla, vaikka COP laskisi tasan yhteen. Onhan tuolloinkin pumpun teho kuitenkin sama kuin suoran sähkölämmityksen, tosin tuotettuna huomattavasti miellyttävämmällä tavalla. Kaiken päälle, toisin kuin sähköpatteri, ilmalämpöpumppu puhdistaa huoneilmaa myös 30 asteen pakkasessa. Lue lisää ›

Julkaistu kohteessa asennuspaikka, ilmalämpöpumppu laitteistot Merkitty: ,

Ken voi otsan viilentää, eli helteeseen nääntyjän pelastuspaketti

Kuluneen kesän ennätystä helteet ovat ajaneet monet suorastaan tuskaantumisen partaalle. Moni toivoo hyvinkin epäsuomalaisesti, että tulisi viileämpää. Ilmalämpöpumppu olisi monille helteen ahdistamille suorastaan pelastus taivaasta. Vaikka ilmalämpöpumppu onkin tarkoitettu ennen kaikkea lämmittämiseen, on se ollut myös monen pelastus helteiden keskellä. Laadukkaat ilmalämpöpumput eivät ainoastaan lämmitä tarvittaessa, vaan viilentävät helteiset sisätilat mukaviksi kutsua jopa kavereita nauttimaan mukavista oloista muun naapuruston avatessa ikkunoita ja ovia entistäkin apposemmalle.

Ratkaisu helteiden tuomaan ahdistukseen on tuuletin, johon on teipattu pari kylmäkallea ilmastointiteipillä roikkumaan, tai sitten ei. Lue lisää ›

Julkaistu kohteessa huoneilma, ilmalämpöpumpun käyttäminen Merkitty: , , , , ,

Lämmityksissä tuhansien eurojen erot

Öljy kallein, maalämpö halvin

Jorma Ikosen ja Jouni Flinkkilän artikkeli on julkaistu Kumpostissa, joka on Kumpulan aluelehti. Julkaistu kirjoittajien luvalla.

Samantyyppiset talot, eri lämmitysmuodot, kaikilla sama sää ympäri vuoden. Kumposti vertaili energian kulutusta ja hintoja. Erot kustannuksissa ovat oletettua suuremmat.

Oikean vastauksen löytämiseksi otimme tarkasteluun Kumpulan pientalojen lämmitysenergian kulutuksen. Talojen ulkomittojen mukainen pohjapinta-ala on 78 neliömetriä ja kolmen kerroksen ala 235 neliömetriä.

Lämmönlähteenä niissä oli sähkö-, öljy-, kauko- tai maalämpö. Hybridejäkin löytyi. Sähkötaloissa oli lisänä 1 tai 2 ilmalämpöpumppua, öljylämmityksen lisänä osassa tiloja oli sähköinen lattialämmitys. Tulisijojakin löytyi ja sellaisia käytettiin kahden pumpun talossa,
joskin vähän.

Lue lisää ›

Julkaistu kohteessa energiansäästö, ilmalämpöpumppu Merkitty: , , , ,

Ilmalämpöpumppujen puhalluslämpötiloissa on eroja

Puhalluslämpötila
Käyttöönottomittauksissa:
– panasonic  noin 60 astetta – laitteen käyntivirta on matala, joten ei voi kovin korkeaa lämmityslämpöptilaa voi antaa (5 amppeeria)
– mitsubishi parhaimmillaan FD-25 71,2 astetta, 6 metrin putkella, eli pitkällä – (7 amppeeria)
– En osaa sanoa, mistä ero johtuu, koska Panasonicissa mainostetaan korkeaa COP-arvoa.
– Pystyykö pumppu lämmittämään koko tarvittavan alan, jos toinen puhaltaa 10 astetta korkeampaa lämpötilaa. pystyykö lämmittämään kylmällsu

Ilmalämpöpumppujen käyttöönottomittauksissa olen huomannut merkittäviä eroja puhallusilman lämpötiloissa eri pumppumallien välillä. Periaatteessa laitteen käyntivirta jo kertoo, kuinka paljon ilmalämpöpumppu voi antaa lämpöä.

Esimerkiksi Panasonicin NE9JKE (LKE) Nordic -mallin käyntivirta on 5 ampeeria ja Mitsubishin FD-25:ssä käyntivirran vastaava luku on 7. Puhalluslämpötilassa ero tarkoittaa suurimmillaan jopa 10 astetta. Panasonicille olen mitannut noin 60 astetta ja Mitsubishille parhaimmillaan jopa 71,2 asteen puhalluslämpötilan.

En osaa sanoa, mistä ero varsinaisesti johtuu sillä Panasonicissa (CS-HE9LKE) mainostetaan olevan korkea lämpökerroin, eli COP-arvo. Sen COP on  5,22. Mitsubishin lämpökerroin on pikkuisen parempi 5,33 (FD-25VABH).

Puhalluslämpötilojen ero vaikuttaa siihen, kun mietitään millaisen alan ilmalämpöpumpun pitäisi jaksaa lämmittää. Ääriolosuhteissa, kuten Suomen kovissa pakkasissa puhalluslämpötilalla on todella merkitystä.

Julkaistu kohteessa ilmalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu laitteistot, lämpötila Merkitty: , , , , ,

Sisälämpötilan säätäminen ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä

Ilmalämpöpumpun hyödyt menetetään, jos ilmalämpöpumpun asetukset on säädetty väärin muuhun lämmitykseen nähden.

Ilmalämpöpumpun lämpötila-asetukset on hyvä säätää pari astetta korkeammiksi kuin muun lämmityksen. Tai oikeastaan toisin päin. Muu lämmitys säädetään pari astetta alhaisemmaksi kuin ilmaläpöpumpun säädöt. Ilmalämpöpumpun asteluku määrittelee silloin oikean huonelämpötilan.

Jos keskuslämmitys on säädetty antamaan saman tai korkeamman lämpötilan kuin ilmalämpöpumppu, pumppu ei lämmitä silloin ollenkaan. Jos ilmalämpöpumppu on sen lisäksi automaattiasennossa pumppu jopa jäähdyttää ilmaa, vaikka ulkona olisi pakkasta.

Lue lisää ›

Julkaistu kohteessa huoneilma, ilmalämpöpumppu, ilmalämpöpumpun säätäminen, lämpötila Merkitty: , , , , , , ,

Näin lasket ilmalämpöpumpun säästön

Ilmalämpöpumpun säästöjen laskemisessa ei kannata olla pelkkien mainosten varassa. Mainoksissa ei välttämättä liioitella hyötyjä, mutta aina ei saavuteta optimiolosuhteita. Toisaalta on etukäteen on mahdoton saada tutkittua tietoa omista olosuhteista. Mihin sitten voi perustaa päätöksensä?

Ilmalämpöpumpun COP-arvo kertoo sen hyötysuhteesta, eli siitä, miten monta kilowattia lämpöä saadaan tuotettua yhdellä kilowatilla sähköä. Edullisimpien mallien arvot liikkuvat vähän päälle 3:ssa parhaiden päästessä jopa kertoimeen 5,5. Kilowatti sähköä tuottaa siis parhaimmillaan noin 5,5 kilowattia lämpöä.

Laitteen kulutus kilowatteina kertaa COP-arvo = kuinka monta kilowattia lämpöä tuotetaan yhdellä kilowatilla sähköä.

Jos sähkön hinta on 8 senttiä kilowattitunnilta ja laitteen COP-arvo 4,5 (Esim. Mitsubishi Electric GE 25), kahdeksalla sentillä saat lämpöä  36 sentin edestä verrattuna suorasähkölämmitykseen.

Sähkönhinta (senttiä / kilowattitunti) kertaa COP-arvo = laitteen rahallinen hyöty.

Mielenkiintoinen aihe on sitten arvioida lämmityksen osuus omassa sähkönkulutuksessa. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että puolet sähkönkäytöstä kuluu lämmitykseen. Toinen huomioitava asia on se, että ilmalämpöpumpulla ei yleensä pystytä lämmittämään koko taloa kerrallaan. Pohjaratkaisusta riippumatta kaksikerroksisessa talossa yhdellä ilmalämpöpumpulla lämmitetään korkeintaan yksi kerros. Jos yksi kerros on noin puolet lämmitettävästä asuinpinta-alasta, ilmalämpöpumpun säästö täytyy laskea vain siitä osasta lämmityssähköä, jota se todella vähentää. Toisin sanoen säästö kohdistuu puoleen koko sähkönkulutuksesta. Eli, jos sähkönkulutuksesi on 20 000 kilowattia vuodessa, puolet siitä menee lämmitykseen (10 000 kw) ja ilmalämpöpumppu lämmittää puolet kämpästä (5000 kw), on sähkönsäästösi n. 3990 kilowattia vuodessa.

Sähkönkulutus jaetaan neljällä ja jäännös jaetaan COP-arvolla ja jäännös vähennetään sähkönkulutuksen neljänneksestä = sähkönsäästösi kilowatteina.

Rahana se tarkoittaisi seuraavanlaista säästöä:

3990 kwh x 0,08 €/kwh = 320 €

Säästö olisi noin 40 prosenttia koko 800 euron lämmityssähkönkulutuksesta. Mitä korkeammat lämmityskulut ovat, sitä suurempi säästö saavutetaan ja sitä nopeammin laitteen hinta on kuoletettu.

Lisätietoa hankintapäätöksen tekemiseen:

Julkaistu kohteessa ekologisuus, energiansäästö, ilmalämpöpumpun käyttäminen, ilmalämpöpumpun ostaminen Merkitty: , , , , , , , , , , , ,

Sähkönkulutuksen ja energiansäästön laskeminen

Sähkön ja sähkönjakelun kilpailuttaminen on nykyään melko helppoa. Hyvän lähtökohdan antavat erilaiset sähkönkulutus laskurit. Yksi tällainen laskuri on Energy Brokers Finland Oy:n Kilpailuttaja.fi (uusi versio Vaihtovirta.fi-palvelusta).

Näin käytät sähkönkilpailuttajaa:

  1. Klikkaa etusivulta ”Sähkön kilpailutus”
  2. Valitse ”Sähköä kotiin”
  3. Valitse asumismuoto ja lämmitystapa sekä nykyiset sähkötoimittajasi
  4. Valitse nykyinen sopimustyyppisi ja käyttämäsi sulakekoot
  5. Ilmoita nykyinen sähkönkulutuksesi tai tee siitä arvio klikkaamalla ”Avaa kulutuslaskuri” (merkitse asunnon pinta-ala ja asukkaiden lukumäärä sekä käytetäänkö sähkökiuasta)
  6. Nyt saat säästölaskelman, mutta kokeile vaihtoehdoista vielä, kuinka paljon ekoenergian tai tuulisähkön käyttö vaikuttaa hintaan.

Riippuen sopimuksen kestosta, sinulle saatetaan tarjota eri yhtiöiden palveluja.

Mielenkiintoista minusta on se, että ekosähkö ei ollut juuri kalliimpaa kuin nykyinen sähköni: Yleisähkönhinta oli hieman huokeampi, perusmaksu hieman korkeampi, mutta kokonaisarvio on vain yhden (1) euron enemmän vuositasolla kuin nykyinen sähkölaskuni.

Laskuri ei ota huomioon takan käyttöä. On lähestulkoon mahdoton laskea takan vaikutusta lämmityssähkön säästöön. Karkea arvio on, että aktiivinen takan käyttäjä, voi laskea kulutuksesta puolet pois.

Julkaistu kohteessa eettinen busines, energiansäästö, ilmalämpöpumppu Merkitty: , , , , , , , , , , , ,

Säästääkö ilmalämpöpumppu rahaa?

Ilmalämpöpumppu (ILP) on investointi. Se maksaa, mutta sen täytyy myös maksaa itsensä takaisin – mielellään moninkertaisesti. Se kuinka paljon ilmalämpöpumppu säästää rahaa, perustuu tietysti energian säästöön. Niin paljon kuin energiaa säästyy, säästyy silkkaa rahaa.

Ilmalämpöpumppujen säästöistä on hyvin paljon erilaisia kokemuksia. Välillä saa lukea todella kiukkuisia kirjoituksia, miten ilmalämpöpumppu on ollut pelkkä menoerä, eikä asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Toisaalta netti on pullollaan kehuja.

”Ilmalämpöpumppu voi säästää suotuisissa olosuhteissa tuhansia kilowattitunteja sähkölämmitteisen talon vuosittaisessa lämmityksessä. Säästöt vaihtelevat kohde- ja laitekohtaisesti ja ne voivat jäädä myös toteutumatta.” (Kuluttaja.fi: Paljonko säästöjä syntyy lämmityskustannuksissa?)

Motiva Oy (ex-Energiansäästön palvelukeskus) on selvittänyt ilmalämpöpumppujen tuomia lämmityskustannusten säästöjä pientaloissa eri puolilla Suomea. Energiansäästöä syntyy, mutta vaihtelua saatavissa hyödyissä on paljon. Parhaalla viidenneksellä energiankäyttö on alentunut jopa viidesosalla (yli 4 000 kWh). Neljäsosalla kohteita säästövaikutus oli pienehkö, alle 2 000 kWh. Yhdessä kymmenestä seurantakohteesta energiankulutus oli jopa hieman kasvanut.

Kirjoitin aiemmin Vuoden energiaperhe -kilpailusta. Reimanin sähköllä lämpiävässä huushollissa ollaan alitettu energiansäästötavoite tässä vaiheessa kisaa. Se saattaa tietysti johtua alkuinnostuksesta, mutta muiksi syiksi on mainittu takka ja ilmalämpöpumppu. Kovat pakkaset ovat innostaneet perhettä lisäämään takan käyttöä. ”Ilmalämpöpumpusta saatu hyöty on ollut yksi hienoimpia kokemuksia ja ilmalämpöpumpun käyttö jatkuu kaiken aikaa,” (Asiantuntijan vinkit 30.3.2010)

Oikein asennettuna, säädettynä ja käytettynä ilmalämpöpumppu säästää energiaa – eli silkkaa rahaa. Säästön määrä vaihtelee suuresti. Siksi kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ilmalämpöpumppuasioissa. Oikea asiantuntija kertoo myös sen, jos ilmalämpöppumppu ei ole oikea ratkaisu sinulle.

Julkaistu kohteessa energiansäästö, ilmalämpöpumppu Merkitty: , ,

Kuinka suuren hiilijalanjäljen sinä jätät?

Kasvihuonekaasupäästöt per henkilö eri maissa vuonna 2000. Kuva: Vinny Burgoo

Kasvihuonekaasupäästöt per henkilö eri maissa vuonna 2000. Kuva: Vinny Burgoo

Helsingin Sanomien Hiilijalanjälkitesti on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kokeilin testiä asumisen ja lämmitysratkaisujen kannalta.

Asuminen-osiossa valitsin asuinmuodoksi 120 neliöisen omakotitalon ja neljän henkilön talouden. Vertailin, kuinka paljon lämmitysmuoto vaikuttaa hiilijalanjälkeeni. Sähkölämmitys antoi tulokseksi 2055 kiloa hiilidioksidia vuodessa, kevyellä polttoöljyllä lämmittäessä 2098 kiloa ja puu, maalämpö, ilmalämpöpumppu pudottivat tuloksen 456 kiloon. Sähkönkulutuksessa käytin testin keskiarvoja, eli jätin lämmönkulutuksen ja kulutussähkön merkkaamatta.

”HS.fin hiilijalanjälkitestin tavoitteena on tarjota suuntaa antava arvio vuosittaisen kulutuksenne aiheuttamasta hiilijalanjäljestä sekä kertoa selvästi, mistä hiilijalanjälkemme koostuu”, kerrotaa tekstin info-sivulla.

EU:lla on olemassa oma hiililaskimensa. Hiililaskimessa on hieman erilainen lähestymistapa kuin HS:n testissä. Siinä annetaan käytännönesimerkkejä siitä, miten pienillä muutoksilla hiilijalanjälkeä voi pienentää – säädä, sammuta, kierrätä ja kävele.

Hiilidioksidi on siitä mielenkiintoinen aine, että ihminenhän tuottaa sitä itse hengittäessäänkin. Kasvit puolestaa käyttävät hiilidioksidia yhteyttääkseen, eli tuottaakseen happea. Hiilijalanjäljen tarkoitus on kuitenkin osoittaa, kuinka paljon erilaiset kulutustottumukset, tuotteet tai lämmitysratkaisut tuottavat kasvihuonekaasuja.

Erilaisilla ratkaisuillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme. Asuminen on liikenteen ohella yksi suurimpia hiilidioksidin tuottajia. Ei siis ole merkityksetöntä, miten asumme tai lämmitämme asuntomme.

Julkaistu kohteessa ekologisuus, energiansäästö, ilmalämpöpumppu Merkitty: , , , , , , ,

Ilmalämpöpumpun luontoystävällisyys ja ekologisuus

Uudisasunnossa ekologisuus ja energiansäästö täytyy ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Silloin kannattaa ottaa huomioon kaikki ekologiset lämmitysmuodot pellettilämmityksestä aurinkosähköön. Ilmalämpöpumppu tulee yleensä kyseeseen, kun pohditaan vanhan asunnon ekologisuutta.

Ilmalämpöpumppu on ekologinen lämmitysmuoto, kun sitä huoltaa oikein ja säännöllisesti. Luonnosta saatu lämpö on selkeä sijoitus ympäristön hyväksi. Se ei rasita luontoa samalla lailla kuin suorasähkö- tai öljylämmitys. Toisaalta se nostaa myös talon arvoa – asunnonostajat ovat vuosi vuodelta ympäristötietoisempia.

Ilmalämpöpumpun hankintakustannukset ovat huomattavan edulliset muihin ekologisiin lämmitysratkaisuihin verrattuna, joten sen avulla voi alentaa lämmityskustannuksia syksyisin ja keväisin –  ja aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -20 astetta. Ilmalämpöpumpun ekologisuus tulee esiin erityisesti silloin, kun sillä saadaan aikaan sähkön tai öljyn säästöä suorasähkö- tai öljylämmitetyssä talossa.

Lämmityksen luontoystävällisyys ja ekologisuus on tietysti paljon muutakin kuin pelkkä lämmitysratkaisu. Talossa on syytä olla eristykset kunnossa niin seinissä, ikkunoissa kuin katossa – harakoille ja kattohaikaroille ei lämpöä kannata tuhlata.

Kun puhutaan todella ekologisesta ratkaisusta, ilmalämpöpumpun olisi hyvä toimia tuuli- tai aurinkosähköllä. Hiili- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua ekologiseksi. Se ei siltikään vähennä ilmalämpöpumpun ekologisuutta. Eikä aina ole mahdollista saavuttaa ihanne olosuhteita, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Julkaistu kohteessa ekologisuus, ilmalämpöpumppu Merkitty: , , , , , , , , , ,