Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennus

Ilmalämpöpumpun asennuksessa on eräs puoli, jota pohditaan varsin vähän verraten aikaan, joka käytetään sisäyksikön paikan ja asennustavan sommitteluun. Kyseessä on ulkoyksikön asennuspaikka. Ulkoyksikkö on lämmöntuotannon kannalta välttämätön, mutta usein julkisivun pilaava osa.  Useimmiten ulkoyksikön paikka määräytyy menetelmällä: laitetaan se vaikka tohon ja siihen se sitten laitetaan. Ulkoyksikön asennukseen vaikuttaa muutamia tekijöitä, jotka olisi kuitenkin hyvä huomioida ajatellen laitteen mahdollisimman moitteetonta ja pitkäikäistä toimintaa.

Ensinnäkin putkistoa ei kannata asentaa 10 astetta kireämmässä pakkasessa, ellei asennus tapahdu siten, että kaikki osat ovat asennuksen alkaessa lämpimiä ja asennus onnistuu minuuteissa. Tämä johtuu siitä, että vaikka putkien kohdalla puhutaankin asennusvaiheessa tyhjiöimisestä, on kyseessä tosiasiallisesti toimenpide, jonka tarkoitus on myös poistaa putkesta sinne mahdollisesti kertynyt kosteus. Yli 10 asteen pakkasessa tyhjiöinti ei onnistu, koska mahdollinen kosteus jäätyy putkistoon  ja tuottaa myöhemmin ongelmia. Itse en suostuisi asentamaan ulkoyksikköä liian kylmässä.

Toinen asia, joka kannattaa huomioida, mikäli tavoittelee mahdollisimman energiatehokasta ratkaisua, on se, että vaikka ulkoyksikön sijainnilla ei sinänsä ole mitään tarkkoja suosituksia, niin jos mahdollista, se kannattaa sijoittaa etelänpuoleiselle seinälle, jolloin aurinkoisena pakkaspäivänä tapahtuva ilman lievä lämpeneminen tehostaa lämmöntuottoa. Ulkoyksikön sijoittaminen eteläseinälle takaa maksimaalisen hyödyn ilman vähäisestäkin lauhtumisesta. Kuten tunnettua, ilmalämpöpumpun teho heikkenee suhteessa pakkasen paukkeeseen. Miinuksen lisääntyminen vähentää  pumpun COP arvoa. Näin ollen voi joinakin pakkaspäivinä talon eripuolilta saatavan lämmön tehosuhde olla jopa merkittävästi eri. Varjonpuoli tuottaa heikommin tehoa. Näin se vaan on. Kyseessä on sama vaikutus, jonka jokainen voi testata omin poskilihaksin. On talvipäiviä, jolloin aurinkoisella puolella joutuu jo raottamaan naparetkeilijän varusteita hikoiluvaaran vuoksi ja samaan aikaan varjossa vedetään pipoa syvemmälle.

Kannattaa siis, jos mahdollista ja asunnon julkisivulautakunta sallii (puoliso), asentaa yksikkö eteläseinälle ja tehdä se suojasään aikana.

Tunniste: , , ,

10 Kommentit tuotteelle “Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asennus

  1. Ulkoyksikön asennuksessa puhutaan aina seinäkiinnityksestä. Itseäni kiinnostaisi tietää, voiko yksikön asennuttaa vaikka (omakotitaloni) a) peltikatolle, etelänpuoleiselle lappeelle (savupiipun ja satelliittilautasen seuraksi tai b) välikattoon peltikaton alle mutta toki eristyksen päälle?

    Jos ei, niin miksi ei? Itselläni ilmalämpöpumppu toimisi vain ja ainoastaan huoneilman viilentämiseen ja siten myös laitteisto olisi suunniteltu siihen tarkoitukseen, ei siis lämmittämiseen.

    Lisäkysymys olisi, että voisiko kyseinen järjestelmä saada käyttövirtansa aurinkopaneeleista? Silloin kun on tarve viilennykseen, on myös auringonsäteilyä saatavilla ja siten olisi looginen (ekologinen) mahdollisuus.

    terv, panu

  2. Kiitos hyvistä kysymyksistäsi Panu!

    Peltikatolle voi ilmalämpöpumpun asentaa ja varsinkin, jos se on vain jäähdytyskäytössä. Jäähdytyskäytössä kondenssivesi tulee sisäyksiköstä, joten katolle ei valu vettä. Mikäli ilmalämpöpumppua käytetään lämmitykseen, asia on ihan toinen, ulkoyksiköstä tippuva vesi jäätyisi talviaikaan katolle, mikä ei ole esteettisesti kaunis näky.

    Välikatolle ei voi ulkoyksikköa asentaa, koska ilmalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen ympärille satoja, ellei jopa tuhansia kuutioita ilmaa, josta se ottaa viilennyksen tai lämmitykseen tarvittavan energian.

    Aurinkopaneelista voi toki laite ottaa tarvitsemansa energian, mikäli se vain riittää laitteen tarvitsemalle sähkömäärälle n. 300-1500W, riippuen viilennys- tai lämmitystarpeesta.

  3. Vaikka ulkoyksikön paikka eteläseinässä on toki paras, niin mitä jos sisäyksikkö on aivan toisessa päässä taloa? Lähdetkö silloin tekemään pitkää putkivetoa (oletetaan että onnistuu helposti) vaikka hyötysuhde varmasti kärsii kun putkimatka ylittää 10 metriä (kylmäainelisäyksestä huolimatta)?

  4. Hyvä kysymys Antti!

    Hyötysuhde heikkenee heti, kun lähdetään tekemään yli 3 metrin putkistoa. Eli putkea ei kannata vetää talon toiselle puolelle.

    Kylmäainetta lisätään paineen riittävyyden takia, joskus myös lyhyemmilläkin putkistoilla.

    Kuumakaasu kulkee hyvin nopeasti putkistossa, jolloin mutka heikentää hyötysuhdetta enemmän kuin suora putki.

  5. Aika vanha juttu näyttäs olevan, mut kokeillaan. Eli olen asentamassa pumppua ja mietein noita putkia. Eli voiko putket mennä ihan suoraan vai tarviiko niissä olla ”kaatoa”?

  6. Terve Jani!
    Olet oikeassa, kaatoa pitää olla, mutta ainoastaan kondenssivesiputkessa, kylmäaineputket ei ”kaatoa” tarvitse.

  7. Jos kesällä pumpulla jäähdytetään, niin eikö ulkoyksikön optimipaikka ole kuitenkin varjon puolella. Eli vuosihyödyssä ollaan aika +-0 tilanteessa, oli ulkoyksikkö etelä tai pohjoisseinällä. Jos siis jäähdytystä käytetään.

  8. Hei Juho!

    Olet oikeilla jäljillä, hyvin paljon riiippuu siitä, käytetäänkö ilmalämpöpumppua sekä lämmittämiseen että viilennykseen. Varsinkin vain viilennystarkoitukseen asennettua laitetta ei kannata sijoittaa esim. eteläseinään ja varsinkaan ns. nurkkaukseen, jos viilennystarve on vähäistä.

    Huomioitavaa on myös ajatella kesän lämpötiloja, jota meistä kukaan ei voi ennalta tietää. Suomessa ei yleensä ole kovin pitkiä todella lämpimiä jaksoja (yli +27 astetta) alemmilla lämpötiloilla voidaan lämpöpumpulla käyttää pelkästään kosteudenpoistotoimintoa, mikä ei kuluta kuin murto-osan viilennystoiminnon energiasta.

    Mikäli laite on pääasiassa lämmtystarvetta varten, laite on suotuisaa asentaa laite eteläseinälle. Laitteen alkaessa lämmittää, eteläseinällä oleva lämpö riittää hetken. Pitää kuiteenkin muistaa, että laitteen läpi kiertää ympärillä olevaa ilmaa todella runsaasti, jopa yli 1000 kuutiota tunnissa, mikä on iso määrä verrattuna auringon lämmittämään ilmaan eteläseinällä. Pienellä lämmitystarpeella sekin on kyllä hyvä ottaa huomioon.

    Näin ollen ei ole ihan sama mihin ja miten ulkoyksikön asentaa.

  9. Moi. Voiko vaihdattaa ulkoyksikköä suurempaan. Eli panasonic cu-e9ekeb olisi nyt kiinne oleva ja tilalle tulisi panasonic cu-e12dke. Asuin neliömäärän hieman kasvaessa.

  10. Moi Pasi!
    Maahantuoja on ilmoittanut, että eri mallit eivät sovi keskenään,
    kokeilla toki voit, jos olet uuden hankkinut, välikaapelin kanssa kannattaa olla tarkkana, ettet riko laitettasi sen vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*