Ilmalämpöpumppulla säästää
Ilmalämpöpumpun säästöjen laskemisessa ei kannata olla pelkkien mainosten varassa. Mainoksissa ei välttämättä liioitella hyötyjä, mutta aina ei saavuteta optimiolosuhteita. Toisaalta on etukäteen on mahdoton saada tutkittua tietoa omista olosuhteista. Mihin sitten voi perustaa päätöksensä?
Ilmalämpöpumpun COP-arvo kertoo sen hyötysuhteesta, eli siitä, miten monta kilowattia lämpöä saadaan tuotettua yhdellä kilowatilla sähköä. Edullisimpien mallien arvot liikkuvat vähän päälle 3:ssa parhaiden päästessä jopa kertoimeen 5,5. Kilowatti sähköä tuottaa siis parhaimmillaan noin 5,5 kilowattia lämpöä.
Laitteen kulutus kilowatteina kertaa COP-arvo = kuinka monta kilowattia lämpöä tuotetaan yhdellä kilowatilla sähköä.
Jos sähkön hinta on 8 senttiä kilowattitunnilta ja laitteen COP-arvo 4,5 (Esim. Mitsubishi Electric GE 25), kahdeksalla sentillä saat lämpöä 36 sentin edestä verrattuna suorasähkölämmitykseen.
Sähkönhinta (senttiä / kilowattitunti) kertaa COP-arvo = laitteen rahallinen hyöty.
Mielenkiintoinen aihe on sitten arvioida lämmityksen osuus omassa sähkönkulutuksessa. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että puolet sähkönkäytöstä kuluu lämmitykseen. Toinen huomioitava asia on se, että ilmalämpöpumpulla ei yleensä pystytä lämmittämään koko taloa kerrallaan. Pohjaratkaisusta riippumatta kaksikerroksisessa talossa yhdellä ilmalämpöpumpulla lämmitetään korkeintaan yksi kerros. Jos yksi kerros on noin puolet lämmitettävästä asuinpinta-alasta, ilmalämpöpumpun säästö täytyy laskea vain siitä osasta lämmityssähköä, jota se todella vähentää. Toisin sanoen säästö kohdistuu puoleen koko sähkönkulutuksesta. Eli, jos sähkönkulutuksesi on 20 000 kilowattia vuodessa, puolet siitä menee lämmitykseen (10 000 kw) ja ilmalämpöpumppu lämmittää puolet kämpästä (5000 kw), on sähkönsäästösi n. 3990 kilowattia vuodessa.
Sähkönkulutus jaetaan neljällä ja jäännös jaetaan COP-arvolla ja jäännös vähennetään sähkönkulutuksen neljänneksestä = sähkönsäästösi kilowatteina.
Rahana se tarkoittaisi seuraavanlaista säästöä:
3990 kwh x 0,08 €/kwh = 320 €
Säästö olisi noin 40 prosenttia koko 800 euron lämmityssähkönkulutuksesta. Mitä korkeammat lämmityskulut ovat, sitä suurempi säästö saavutetaan ja sitä nopeammin laitteen hinta on kuoletettu.
Laskelmasi olettaa että ulkona on kokoajan 7.5 astetta lämmintä, tuossa lämpötilassahan tuon copit on ilmoitettu.
Parhaimilla pumpuilla päästään sijainnista riippuen johonkin 2 pintaan keski-suomessa, etelässä ehkä isompaan säästöön…
Kiitos kommentistasi Major!
Olet aivan oikeassa, laskelma on keskiarvo. Lopputulokseen vaikuttaa hyvin moni tekijä. Ikävä kyllä, tarkkoihin lukuihin pääsee vain itse kokeilemalla.
Viime vuoden keskilämpötila oli Helsingissä 6,16 astetta ja Jyväskylässä 3,48 astetta. Vuoden 2008 vastaavat luvut ovat Helsinki 7,59 ja Jyväskylä 4,57. http://plaza.fi/saa/lampotilan-seuranta/keskilampotilan-seuranta-1994-
Täytyy myös muistaa se, että Motivan tutkimusten mukaan kymmenesosalla ilmalämpöpumpun käyttäjistä kulut ovat nousseet. Eli ei ole ihan sama, mihin ja miten ilmalämpöpumpun asentaa.
Eihän vertailulämpötilana voida käyttää kokovuoden keskilämpötilaa, vaan lämmityskauden keskilämpötilaa siis lokakuu-maaliskuu välinen keskilämpötila, syyskuussa voi joutua vähän lämmittämään mutta sillon pumppu huilaa suurimman osan aikaa.
EI ihme että joka 10 nousee kulutus kun kuuntelee tarinoita..
Eräs sankari paukutti takkaa urakalla 2kk ennen kuin tajusi pumpun olevan automaatilla, eli samaan aikaan pumppu taisteli pitääkseen asunnon lämmön 20ssä 🙂
Ex muija taas piti pumppua suunnilleen huhtikuu – syyskuu koko ajan säädettynä jäähdytykseen 18,c