Lämmityksissä tuhansien eurojen erot

Öljy kallein, maalämpö halvin

Jorma Ikosen ja Jouni Flinkkilän artikkeli on julkaistu Kumpostissa, joka on Kumpulan aluelehti. Julkaistu kirjoittajien luvalla.

Samantyyppiset talot, eri lämmitysmuodot, kaikilla sama sää ympäri vuoden. Kumposti vertaili energian kulutusta ja hintoja. Erot kustannuksissa ovat oletettua suuremmat.

Oikean vastauksen löytämiseksi otimme tarkasteluun Kumpulan pientalojen lämmitysenergian kulutuksen. Talojen ulkomittojen mukainen pohjapinta-ala on 78 neliömetriä ja kolmen kerroksen ala 235 neliömetriä.

Lämmönlähteenä niissä oli sähkö-, öljy-, kauko- tai maalämpö. Hybridejäkin löytyi. Sähkötaloissa oli lisänä 1 tai 2 ilmalämpöpumppua, öljylämmityksen lisänä osassa tiloja oli sähköinen lattialämmitys. Tulisijojakin löytyi ja sellaisia käytettiin kahden pumpun talossa,
joskin vähän.

Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja, dipl.ins. Tuuli Kunnas Käpylästä sanoo:

”Taloissamme on massiiviset muuratut piiput ja ne varastoivat itseensä tehokkaasti kylmää, jos tuli ei pala takassa. Kylmäsilta katolta koko rakennuksen läpi on olemassa melkein kaikilla. Kylmäsiirtymä on tietysti pienempi, jos tulisijoja käyttää edes jonkin verran.”

Käyttöveden lämmittämiseen kuluvaa energiaa emme erotelleet, mutta sen vaikutusta voi peilata oheisen tietoiskun avulla.

Valitsemissamme taloissa osassa on energiatehokkuutta paranneltu ja siitä on maininta tekstissä. Myös tilojen hyödyntämisessä, asukasmäärissä ja käyttötottumuksissa on eroja, samoin kuin asuntojen lämpötiloissa.

Pieni otanta

Johtopäätöksien teossa on syytä huomioida kaikki edellä mainitut seikat ja se, että otanta on varsin pieni.

Epätieteellinen vertailumme antaa kuvan lämmityskulujen suuruusluokista ja jokainen voi verrata niihin oman talonsa lämmityskustannuksia.

Mikäli juttumme antaa aihetta pohtia ilmalämpöpumpun asentamista tai jopa oman lämmitysjärjestelmänsä vaihtamista kustannustehokkaampaan lämmitysmuotoon, on siitä syytä tehdä omat talo- ja olosuhdekohtaiset laskelmat ja huomioida mahdollisuuksien mukaan myös vanhan laitteiston käyttöikä.

Korvaamalla öljy- tai sähkölämmitys esimerkiksi maalämmöllä, on mahdollista saada energia-avustusta ja työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Näitä seikkoja emme ole laskelmissa huomioineet.

Ilmestyvätkö porarit?

Taisimme löytää ääripäät lämmityskulujen suuruudessa. Edullisin on 1 200 euroa ja kallein yli 5 000 euroa. Juttumme perusteella kahdella lämpöpumpulla saisi edullisesti melkoisen säästöpaketin, mutta reilulla 20 000 euron satsauksella maalämpöön kallein talo säästäisi 3 800 euroa vuodessa.

Selvitystemme perusteella voisi olettaa, että yhä useampi talo vaihtaa lämmityksensä maalämpöön ja monen seinälle ilmestyy ilmalämpöpumppu. Ilmestyvätkö porarit ja asentajat Kumpulaan, se jää nyt nähtäväksi.

Suora sähkö vaivattomin

Sähkölämmitteisissä taloissa kahdessa oli suora sähkölämmitys ja 1 tai 2 ilmalämpöpumppua sekä yhdessä varaava sähkölämmitys.

Kaikissa hyödynnettiin, joskin vain hieman edullisempaa aikasähköä, jonka keskihinnaksi haarukoimme loppuvuoden 2012 tason mukaan 0,115 €/kWh (yleissähkö 0.127€/kWh). Muunkuin lämmitykseen kuluvan sähkön osuudeksi kokonaiskulutuksesta arvioimme 5 000 kWh/vuosi.

Lämpöä varaajalla

Ensimmäisessä esimerkissämme on yösähköllä lämpiävä vesivaraaja, josta lämpö puretaan vesikiertoisen patteriverkoston välityksellä. Talon energiatehokkuutta on parannettu huomattavasti lisäeristeillä ja asianmukaisilla ikkunoilla ja talon kaikki 235 m2 ovat käytössä ja lämpiminä.

Nelihenkisen perheen talossa sähköä kuluu vuodessa keskimäärin 37 500 kWh, josta lämmityksen osuus on 32 500 kWh. Näin lämmityskulu vuodessa on 3 730 euroa.

Limingantiellä sijaitsevan talon omistaja manaileekin sähkölaskun suuruutta. Ratkaisuna kulujen alentamiseksi hänellä on suunnitelmissa asentaa vesivaraajaan yhteyteen kattila, jossa voi polttaa niin puuta kuin pellettejäkin. Ilmalämpöpumppukin on harkinnassa.

Suorasähköä ja ilmalämpöpumppu

Toisen sähkötalon yläpohjan energiatehokkuutta on kohennettu. Kaikki neliöt ovat lämpiminä ja asukkaita on 2+1.

Tilastot ovat käytössä vain muutamalta viime vuodelta. Sähkön kokonaiskulutus oli kylmänä vuonna 2010 35 900 kWh. Vuonna 2012 oli toiminnassa ilmalämpöpumppu. Sen ja yläpohjan lisäeristämisen johdosta kokonaiskulutus oli enää 27 000 kWh. Muu sähkö vähennettynä lämmityksen osuus on n. 22 000 kWh ja kustannus noin 2500 euroa.

Pudotus on suuri, mutta Tuuli Kunnas tähdentää: ”Energiatehokkuuden parannustoimilla on erilaisia vaikutuksia. Vaipan lämpöhäviöistä n. 60 % menee yläpohjan kautta. Siksi yläpohjan lisäeristys vaikuttaa niin paljon. Ilmanpitävyys on olennaista.”

Tuplapumpuilla lisäsäästöä

Hilkka ja Jouni Flinkkilän muuttaessa Limingantien pohjoispäähän toukokuussa 1980 talon lämmitys hoitui alakerran keittiön hellalla, olohuoneen ja yläkerran kaakeliuunilla sekä irrallisilla sähköpattereilla.

Kun ryhdyimme saneeraamaan taloa, oli nuoren parin rahat tiukoilla. Luontainen valinta oli suora sähkölämmitys. ”Mietimme myös yösähköllä toimivaa varaajaa ja vesikiertoista patterijärjestelmää, mutta sen rakentamiseen budjetti ei antanut myötä. Sähkö oli halpaa ja ongelmatonta käyttää. Yö- ja päiväsähkön erokin oli nykyistä suurempi”, Jouni muistelee.

Kellari rakennettiin lämpimäksi. Pesu- takka- työhuoneiseen asennettiin sähkölattialämmitys. Takkahuoneeseen muurattiin myös varaava takka.

Purueristeinen talo on edelleen ulkolaudoitukseltaan alkuperäisessä kunnossa ikkunoita myöten.

Näillä mentiin aina vuoteen 2009. Sähkön hinta kipusi koko ajan ja lattialämmitys osoittautui todelliseksi sähkösyöpöksi. Niinpä hankittiin ilmalämpöpumppu. Nyt kellarikerroksessa lämpötila on noin 16 astetta. Lattialämmitys on vain varalämpölähteenä.

Kun lapset asuivat vielä kotona, molemmissa asuinkerroksissa lämpötila oli normaalisti reilut 20 astetta ja kellarikerroksessa hieman alhaisempi. Nyt lämpöisenä on kahdesta asuinkerroksesta 2/3 osaa, eli n. 100 m2. Loput 50 m2 ja toisen ilmalämpöpumpun varassa
oleva 78 m2:n kellari ovat n. 16 asteessa.

Sähkön kokonaiskulutus oli viime vuonna 19 238 kWh. Se on vähän, sillä aikaisemmin kulutus oli 33 000 kWh:n paikkeilla. Kun kokonaiskulutuksesta vähentää muun sähkön osuuden, lämmityksen osuudeksi jää 14 238 kWh eli 1 650 euroa.

Ensimmäinen lämpöpumppu maksoi asennuksineen noin 1 100 euroa ja toisen tarjoushinta oli 1 590 euroa. Täydet käyttövuodet ovat olleet 2008 ja 2012. Pumppuihin on uponnut rahaa 2 700 euroa, joten äkkiä ne maksavat itsensä takaisin.

Ilmalämpöpumpulla saavutetun säästön voi helposti hukata, jos sitä käyttää kesällä jäähdytykseen.

”Me emme sitä tee, mutta olen kuullut tapauksista, joissa sähkölasku on jopa kasvanut ilmalämpöpumpun asentamisen jälkeen”, Jouni kertoo.

”Nyt voi todeta, että lämmityskulujamme ei lämmitystavan vaihdolla voi enää juurikaan pienentää. Eiköhän mennä näillä.”

Öljy polttaa euroja

Öljytalo 1

Pelkän öljylämmityksen varassa olevassa varsin alkuperäiskuntoisessa yhden henkilön asuttamassa vertailutalossamme öljyn kulutus oli viime vuonna ’vain’ 3 400 litraa. Keskihinnalla 1,16 euroa / litra kustannus oli 3 550 euroa.

Molemmat asuinkerrokset, yhtensä 156 m2 ovat lämpimiä. Suhteellisen pieni kulutus selittyy sillä, että 78 m2:n kellaritiloissa on vain yhdessä huoneessa pieni patteri ja kattilahuonetta lämmittää kattilan vuotolämpö. Muuten tilat ovat kylmänä.

Öljytalo 2

Toisessa öljylämmitteisessä Limingantien talossa ei kaikissa tiloissa ole vesipattereita. Vaje on korjattu sähköisillä lattialämmityksillä kellarin asuin- ja pesuhuoneessa, sekä yläkerrassa kylpy- ja pienessä makuuhuoneessa. Kahdessa asuinkerroksessa on normaali, reilu 20 asteen lämpötila ja pohjakerroksessa jonkin verran matalampi. Talossa asuu viisi henkeä.

Tämä yhdistelmä tekee lompakkoon aika loven. Isännän mukaan öljyä kuluu vuodessa lähes 4 000 litraa. Se tekee noin 4 500 euroa ja sen päälle vielä sähköä 600 eurolla. Lämmityslasku nousee yli 5 000 euroon.

Talonväki harkitseekin ilmalämpöpumpun hankkimista kellariin, eikä maalämpökään ole poissa laskuista.

Maalämmöllä roimat säästöt

Niemiset ostivat öljylämmitteisen talonsa vuonna 1986. Kattila ja poltin uusittiin vuonna 1990. Purueristeisen talon ikkunat ovat edelleen alkuperäiset, ja talon on kaikki kolme kerrosta ovat lämpiminä.

Kun öljyn hinta nousi jatkuvasti ja vuosittainen öljynkulutus oli yli 4 500 litraa, kohosi öljylasku lähes 4 000 euroon, joka nykytasolla olisi 5 200 euroa. Heikki Nieminen toteaa: ” Pani vähän ajattelemaan, että jotain pitäisi tehdä.”

Vuonna 2007 öljylämmitys vaihdettiin maalämpöjärjestelmään. Kumpulassa oli jo muutamassa suuremmassa talossa sellainen. Hessu tilasi kyselyjen, tiedustelujen, muiden kokemusten ja muun aineiston jälkeen järjestelmän pakettina porvoolaiselta Tom Allen Oy:ltä,
alan tunnetulta toimijalta.

Pihatielle porattiin 170 metriä syvä lämpökaivo, jonne upotettiin tarvittava keruuputkisto. Kaikkineen homma maksoi noin 20 000 euroa. Investointia avitti työkuluista saatu kotitalousvähennys.

Vuonna 2011 lisättiin osaan yläpohjaa 35 cm selluvillaa, mutta sisäkattojen vinojen osien kohdalla on edelleen vain 100 mm purua. Ulkovaippojen lisäeristyksen laittamista Niemiset eivät ole harkinneet. Samaan aikaan kaikkiin 13 patteriin vaihdettiin termostaattiventtiilit.

Nyt kesällä asennuksesta tulee kuluneeksi kuusi vuotta. Sähköä Niemisten taloudessa kului viime vuonna 14 870 kWh josta maalämpölaitteiston osuus oli 9 157 kWh. Maalämpö lämmittää sekä käyttöveden että pattereissa kiertävän veden, ja niille kertyi hintaa noin 1 200 euroa. Säästö aiempaan öljylämmitykseen verrattuna tämän päivän hintatasolla laskettuna on 4 000 euroa. Se on paljon se.

Niemisten maalämpöinvestoinnille laskettiin 7-8 vuoden takaisinmaksuaika. Tämän päivän öljyn hinnalla takaisinmaksu olisi lyhyempi, jopa viisi vuotta.

Maalämpölaitteisto on melko huoltovapaa. Niemiset ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun:

”Alussa oli pieniä ongelmia pesuhuoneen lattialämmityksen kanssa. Kiertovesipumppu ei jaksanut pitää lattiaa riittävän lämpimänä. Erilaisten säätöjen jälkeen tämäkin ongelma poistui.”

Huoltaa on tarvinnut vain tuon yhden kerran koko laitteiston käyttöaikana.

Huoleton kaukolämpö

Tutkimme Kumpulassa neljää taloa, joissa vanhimmat kaukolämpöjärjestelmät ovat 90-luvun alusta. Silloin liittymismaksu oli noin 7 200 markkaa eli nykyrahaksi muutettuna 1 570 euroa. Tänä päivänä liittyminen maksaa yli 6 000 euroa ja kun siihen päälle tulee laite- ja asennuskustannukset, niin ollaan n. 15 000 euron tasolla.

Kaukolämmön kulutus tyypillisessä kumpulalaisessa kahden hengen talossa oli viime vuonna 34 000 – 38 000 kWh, eli 2 600 – 2 800 euroa. Talossa, jossa energiatehokkuutta oli parannettu, lasku oli alle 2 000 euroa.

Eroja selittää ehkä eniten asuntojen hieman eritasoiset lämpötilat, sillä jo asteen muutoksella on viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen.

Säädöt ovatkin oleellisen tärkeässä asemassa kaikissa lämmitysjärjestelmissä. Oikeilla säädöillä voidaan kulutusta pienentää asumismukavuuden siitä kärsimättä. Uudet patterit ja termostaatit hoitavat homman tehokkaammin ja samasta lämpömäärästä saadaan suurempi hyöty.

Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto. Esimerkiksi Jorma Ikosen talossa kaukolämpö asennettiin jo 20 vuotta sitten. Ainoa vika on ollut viiden vuoden kohdalla hajonnut ala-arvoinen ensiasennusventtiili. Tiukalla väännöllä takuu korvasi osan. Töistä aiheutui ainoa
huoltokulu käyttövuosien aikana.

Kulutus puolittui

Tuorein tiedossa oleva muutos öljystä kaukolämpöön on Toukolan puolelta.

Talo ei ole lämmityskustannuksiltaan vertailukelpoinen esimerkkitalojemme kanssa. Muutos tehtiin vuonna 2011 ja kokonaiskulut olivat 15 000 euroa. Aikaisempi lämmitys kulutti öljyä vuodessa keskimäärin 5 500 litraa, eli nykyhinnoilla 6 380 euroa.

Sävel plus -palvelu kertoo, että viime vuoden kaukolämpökulut olivat 3 151 euroa. Säästö on melkoinen, sillä lämmityskulut puolittuivat.

Vertailun vuoksi

Kun talon energiankulutus on vuodessa 35 000 kWh, sen tuottamiseksi tarvitaan 2012
hintatasolla:

  • 4 000 litraa öljyä (hyötysuhde 0,85) à 1.16 euroa / l
  • 34 mottia koivuklapeja (hyötysuhde 0,85)
  • 35 000 kWh aikasähköä, keskihinta 0,115 euroa / kWh
  • 35 000 kWh maalämpöä (riippuu laitteen kertoimesta) 1 480 euroa
  • 35 000 kWh kaukolämpöä

Perustamiskustannuksia

Maalämpöjärjestelmä maksaa kokonaisuudessaan reilut 20 000 euroa.

Kaukolämpö maksaa reilut 15 000 euroa.

Maa- ja kaukolämpö edellyttää, että talossa on vesikiertoinen patteriverkosto. Sellaisen
rakentaminen maksaa noin 12 000 euroa.

Ilmalämpöpumpun voi saada asennuksineen jopa tonnilla, mutta laadukas laite maksaa yli
2 000 euroa. Uusimmissa laitteissa on myös toiminto, jolla voi pitää yllä 10 asteen
peruslämpöä.

 

Merkitty: , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*