Säästääkö ilmalämpöpumppu rahaa?

Ilmalämpöpumppu (ILP) on investointi. Se maksaa, mutta sen täytyy myös maksaa itsensä takaisin – mielellään moninkertaisesti. Se kuinka paljon ilmalämpöpumppu säästää rahaa, perustuu tietysti energian säästöön. Niin paljon kuin energiaa säästyy, säästyy silkkaa rahaa.

Ilmalämpöpumppujen säästöistä on hyvin paljon erilaisia kokemuksia. Välillä saa lukea todella kiukkuisia kirjoituksia, miten ilmalämpöpumppu on ollut pelkkä menoerä, eikä asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Toisaalta netti on pullollaan kehuja.

”Ilmalämpöpumppu voi säästää suotuisissa olosuhteissa tuhansia kilowattitunteja sähkölämmitteisen talon vuosittaisessa lämmityksessä. Säästöt vaihtelevat kohde- ja laitekohtaisesti ja ne voivat jäädä myös toteutumatta.” (Kuluttaja.fi: Paljonko säästöjä syntyy lämmityskustannuksissa?)

Motiva Oy (ex-Energiansäästön palvelukeskus) on selvittänyt ilmalämpöpumppujen tuomia lämmityskustannusten säästöjä pientaloissa eri puolilla Suomea. Energiansäästöä syntyy, mutta vaihtelua saatavissa hyödyissä on paljon. Parhaalla viidenneksellä energiankäyttö on alentunut jopa viidesosalla (yli 4 000 kWh). Neljäsosalla kohteita säästövaikutus oli pienehkö, alle 2 000 kWh. Yhdessä kymmenestä seurantakohteesta energiankulutus oli jopa hieman kasvanut.

Kirjoitin aiemmin Vuoden energiaperhe -kilpailusta. Reimanin sähköllä lämpiävässä huushollissa ollaan alitettu energiansäästötavoite tässä vaiheessa kisaa. Se saattaa tietysti johtua alkuinnostuksesta, mutta muiksi syiksi on mainittu takka ja ilmalämpöpumppu. Kovat pakkaset ovat innostaneet perhettä lisäämään takan käyttöä. ”Ilmalämpöpumpusta saatu hyöty on ollut yksi hienoimpia kokemuksia ja ilmalämpöpumpun käyttö jatkuu kaiken aikaa,” (Asiantuntijan vinkit 30.3.2010)

Oikein asennettuna, säädettynä ja käytettynä ilmalämpöpumppu säästää energiaa – eli silkkaa rahaa. Säästön määrä vaihtelee suuresti. Siksi kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ilmalämpöpumppuasioissa. Oikea asiantuntija kertoo myös sen, jos ilmalämpöppumppu ei ole oikea ratkaisu sinulle.

Tallennettu kategorioihin energiansäästö, ilmalämpöpumppu | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kuinka suuren hiilijalanjäljen sinä jätät?

Kasvihuonekaasupäästöt per henkilö eri maissa vuonna 2000. Kuva: Vinny Burgoo

Kasvihuonekaasupäästöt per henkilö eri maissa vuonna 2000. Kuva: Vinny Burgoo

Helsingin Sanomien Hiilijalanjälkitesti on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kokeilin testiä asumisen ja lämmitysratkaisujen kannalta.

Asuminen-osiossa valitsin asuinmuodoksi 120 neliöisen omakotitalon ja neljän henkilön talouden. Vertailin, kuinka paljon lämmitysmuoto vaikuttaa hiilijalanjälkeeni. Sähkölämmitys antoi tulokseksi 2055 kiloa hiilidioksidia vuodessa, kevyellä polttoöljyllä lämmittäessä 2098 kiloa ja puu, maalämpö, ilmalämpöpumppu pudottivat tuloksen 456 kiloon. Sähkönkulutuksessa käytin testin keskiarvoja, eli jätin lämmönkulutuksen ja kulutussähkön merkkaamatta.

”HS.fin hiilijalanjälkitestin tavoitteena on tarjota suuntaa antava arvio vuosittaisen kulutuksenne aiheuttamasta hiilijalanjäljestä sekä kertoa selvästi, mistä hiilijalanjälkemme koostuu”, kerrotaa tekstin info-sivulla.

EU:lla on olemassa oma hiililaskimensa. Hiililaskimessa on hieman erilainen lähestymistapa kuin HS:n testissä. Siinä annetaan käytännönesimerkkejä siitä, miten pienillä muutoksilla hiilijalanjälkeä voi pienentää – säädä, sammuta, kierrätä ja kävele.

Hiilidioksidi on siitä mielenkiintoinen aine, että ihminenhän tuottaa sitä itse hengittäessäänkin. Kasvit puolestaa käyttävät hiilidioksidia yhteyttääkseen, eli tuottaakseen happea. Hiilijalanjäljen tarkoitus on kuitenkin osoittaa, kuinka paljon erilaiset kulutustottumukset, tuotteet tai lämmitysratkaisut tuottavat kasvihuonekaasuja.

Erilaisilla ratkaisuillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme. Asuminen on liikenteen ohella yksi suurimpia hiilidioksidin tuottajia. Ei siis ole merkityksetöntä, miten asumme tai lämmitämme asuntomme.

Tallennettu kategorioihin ekologisuus, energiansäästö, ilmalämpöpumppu | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Ilmalämpöpumpun luontoystävällisyys ja ekologisuus

Uudisasunnossa ekologisuus ja energiansäästö täytyy ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa. Silloin kannattaa ottaa huomioon kaikki ekologiset lämmitysmuodot pellettilämmityksestä aurinkosähköön. Ilmalämpöpumppu tulee yleensä kyseeseen, kun pohditaan vanhan asunnon ekologisuutta.

Ilmalämpöpumppu on ekologinen lämmitysmuoto, kun sitä huoltaa oikein ja säännöllisesti. Luonnosta saatu lämpö on selkeä sijoitus ympäristön hyväksi. Se ei rasita luontoa samalla lailla kuin suorasähkö- tai öljylämmitys. Toisaalta se nostaa myös talon arvoa – asunnonostajat ovat vuosi vuodelta ympäristötietoisempia.

Ilmalämpöpumpun hankintakustannukset ovat huomattavan edulliset muihin ekologisiin lämmitysratkaisuihin verrattuna, joten sen avulla voi alentaa lämmityskustannuksia syksyisin ja keväisin –  ja aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin -20 astetta. Ilmalämpöpumpun ekologisuus tulee esiin erityisesti silloin, kun sillä saadaan aikaan sähkön tai öljyn säästöä suorasähkö- tai öljylämmitetyssä talossa.

Lämmityksen luontoystävällisyys ja ekologisuus on tietysti paljon muutakin kuin pelkkä lämmitysratkaisu. Talossa on syytä olla eristykset kunnossa niin seinissä, ikkunoissa kuin katossa – harakoille ja kattohaikaroille ei lämpöä kannata tuhlata.

Kun puhutaan todella ekologisesta ratkaisusta, ilmalämpöpumpun olisi hyvä toimia tuuli- tai aurinkosähköllä. Hiili- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua ekologiseksi. Se ei siltikään vähennä ilmalämpöpumpun ekologisuutta. Eikä aina ole mahdollista saavuttaa ihanne olosuhteita, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Tallennettu kategorioihin ekologisuus, ilmalämpöpumppu | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jäätyneen ilmalämpöpumpun korjaaminen

Ilmalämpopumpun jäätymisvaara on olemassa, jos pumpun asennus on virheellinen tai sitä ei ole suunniteltu toimimaan pohjoisissa olosuhteissa.

Markkinoilla on paljon erilaisia ilmalämpöpumppuja ja osa niistä ei välttämättä kovilla pakkasilla toimi. Tänä talvena se nähdään, erottuvatko jyvät akanoista, sanoo alan yrityksiä edustavan Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula Helsingin uutisissa.

Höyrystimen rikkoutumisen vaara on olemassa, jos jäätä pääsee kennostoon. Ellei ilmalämpöpumpun sulatusautomatiikka toimi niin laitetta ei ole syytä käyttää lämmittämiseen alle viisi lämpöastetta kylmemmillä ilmoilla. Suomeen tuodaan laitteita, jotka eivät sovellu Suomen oloihin ollenkaan. Ilmalämpöpumppua hankittaessa on syytä varmistaa, että hankittavassa laitteessa on asianmukainen sulatusautomatiikka. Joissain laitteissa on sellaisia vastuskaapelivirityksiä, jotka syövät laitteen säästöt kaapelisulatuksella, eivätkä edes toimi meidän ilmasto-olosuhteissamme.

Miten jäätyneen ilmalämpöpumpun saa taas toimintakuntoon

Hieman jäätynyt ilmalämpöpumppu saadaan sulaamaan

  1. sammuttalla pumppu.
  2. Jos sulatusta täytyy tehostaa, laitetaan jäähdytys päälle niin kauan kuin jäätä esiintyy.
  3. Jos nämä eivät auta, kannattaa paikalle kutsua huoltomies.
  1. täytyykö kylmäainetta lisätä,
  2. samalla paikallistaa mahdollisen vuodon ja
  3. pysäyttää vuodon.
  4. Ilmalämpöpumppuasentaja tarkistaa myös, onko laitteiston komponentti viallinen
  5. tai väärin säädetty.
Tallennettu kategorioihin ilmalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu laitteistot, ilmalämpöpumpun huolto, ilmalämpöpumpun käyttäminen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Ulkoyksikön asennusta hankaloittavia tekijöitä

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä asennettaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin, joilla on vaikutusta yksikön toimintaan ja sen kautta koko investoinnin järkevyyteen. Ensinnäkin ulkoyksikköä ei pitäisi koskaan asentaa seinustalle, jolla on kasveja lähellä seinää. Ei ainakaan, mikäli haluaa nauttia kyseisistä kasveista jatkossakin. Jos taas kasveista eroon pääseminen on asentajan salainen unelma, niin hoitaa ulkoyksikkö asian vaivattomasti lämmöntuoton oheistuotteena.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö puhaltaa ympäristöönsä kylmää ilmaa, joka saattaa aiheuttaa kylmäherkkien kasvien kuoleman. Ulkoyksikköä ei kannata muutenkaan asentaa keskelle takapihan pajupöheikköä, koska se vaikuttaa lämmöntuottoon. Tämä perustuu siihen, että puusto varjostaa yksikköä ja estää siten suorasta auringonpaisteesta syntyvä lämmön hyödyntämisen. Kuten tunnettua kevättalvella auringolla saattaa olla jopa merkittävä lämmitysvaikutus samaan aikaan kun varjossa on reilusti kylmää. Suoraan aurinkoon päin sijoitettu ulkoyksikkö parantaa koko järjestelmän energiatehokkuutta hyödyntämällä ilman vähäistäkin lämpenemistä ja siten myös syntynyttä energiansäästöä.

Toiseksi ulkoyksikkö tiputtelee vettä, silloin, kun yksikkö sulattaa talteenottokennostoa, joten ulkoyksikkö olisi hyvä sijoittaa siten, ettei putoileva vesi pääse kostuttamaan seinää liian pahasti. Seinän kostumisen seurauksensa saattaa olla pitkän päälle seinän mätäneminen, josta johtuen ulkoseinää kannattaa tarkkailla tavallista huolellisemmin ulkoyksikön alapuolelta (koskee puuverhoiltuja rakennuksia, ei kivitaloja). Ulkoyksikkö kannattaa siis asentaa mahdollisimman alas, mutta ei kuitenkaan niin alas, että se voisi jäädä kunnon lumitalvenakaan lumen peittoon tai vaikeuttaisi olemassaolollaan lumenluontia talon seinustalta. Korkealle asennetun ulkoyksikön huolto vaikeutuu. Ihanteellisimmillaan ulkoyksikkö on sijoitettu korkeudelle, jossa sen huolto on mahdollista jopa ilman portaita.

Kolmanneksi on hyvä muistaa, että vaikka ilmalämpöpumppu onkin varsin äänetön, niin aiheuttaa sen ulkoyksikkö kuitenkin sen verran ääntä, ettei sitä kannata asentaa makuuhuoneen ulkoseinustalle, ellei sitten tavoittele nimenomaisesti kaupunkikeskustalle ominaista äänimaalimaa. Hiljaisuutta arvostava nukkuja saattaa katua katkerasti väärin valittua asennuspaikkaa. Yön hiljaisuudessa, ulkoyksikön mitätön hurina saattaa kuulostaa hermoja raastavalta melulta.

Eli tiivistettynä: mieti vähän, juo vaikka kuppi kahvia ennen kuin päätätä asennuspaikan ja sitten töihin.

Tallennettu kategorioihin asennuspaikka | Avainsanoina , , | 6 kommenttia

Ilmalämpöpumppu on mukana Energiaperhe -kisassa

Vuoden energiaperhe -kisaan osallistuvalla pirkanmaalaisella Reimanin perheellä lämmitys hoidetaan ilmalämpöpumpulla, sähkölämmityksellä ja takalla. Kilpailussa on mukana kolme taloutta, joista kahdella muulla asunto lämpiää kaukolämmöllä – yksi kerrostalossa.

Kisassa seurataan kolmen talouden sähkönkäyttöä vuoden ajan. Yleisö voi seurata kilpailun etenemistä, eli sähkönkulutusta reaaliajassa.

Kilpailijat saavat kilpailun aikana energiansäästö neuvontaa. Heille on myös asetettu säästötavoitteet. Tavoitteensa saavuttaneet perheet saavat palkinnoksi vuoden sähköt. Sen lisäksi raadin valitsema voittaja pääsee lomalle lappiin.

Kilpailun raadin muodostavat Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkonen, kehitysjohtaja Pentti Teponoja Rakentaja.fi:stä, kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta, ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä asiantuntija Irmeli Mikkonen Motivasta.Voittaja selviää tammikuussa 2011. Kilpailun järjestää Vattenfall.

Tallennettu kategorioihin energiansäästö, ilmalämpöpumppu | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ostoslistalla ilmalämpöpumppu

Yhä useamman omakotiasujan ja mökkiläisen tulevien tarpeiden ostoslistalla on ilmalämpöpumppu. Ajatuksissa siintää tasainen lämpö alhaisilla kustannuksilla. Eikä ilmalämpöpumpun ekologisuuskaan ole mitenkään pahitteeksi hiilijalanjälkeään pienentävän kuluttajan ajatuksissa.  Kuluttajan on kuitenkin hyvä istua alas ja laskea kulutusta ennen ilmalämpöpumpun hankintaa vanhaan omakotitaloon. Tarkoitan konkreettista kulutuksen laskemista. Hankintapäätöstä tehdessä on käydä läpi ainakin seuraavat laskelmat, ettei tavoiteltu säästö katoa virheelliseen hankintapäätökseen.

1. Miten paljon laite tosiasiallisesti vähentää asennuskohteen sähkönkulutusta.

Laitteen tuottama säästö on sidoksissa erityisesti siihen, mikä on sähkön kulutuksen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta tai lämmityksen osuus koko energiankulutuksesta. Saavutetuun säästöön vaikuttaa myös se, mitä muita lämmitysmuotoja kiinteistössä käytetään. Suoran sähkölämmityksen varassa oleva talo voi saavuttaa jopa merkittävän säästön oikein valitulla ilmalämpöpumpulla. Toisaalta säästö voi jäädä pieneksikin, mikäli pumppu asennetaan väärin tai väärään paikkaan.

2. Laitteen kokonaishinta

Laitteen kokonaishinnalla on merkittävä vaikutus hankinnan kokonaistaloudelliseen arviointiin. Kokonaishinta tarkoittaa siis hintaa joka muodostuu laitteen lisäksi asennuskustannuksista. Ennen hankintapäätöstä olisi hyvä myös konsultoida laitteen asentajaa, erityisesti asennuspaikan ja -tavan valinnan suhteen. Todelliset asennuskustannukset saattavat olla jotain muuta kuin mainoksessa lukee. Syy tähän on siinä, että mainosten hinnat ovat standardi asennukselle märiteltyjä. Heti kun asennus muuttuu muuksi kuin periasennukseksi, myös hinta muuttuu.

3. Kokonaisarviointi

Arvioitaessa investoinnin hyödyllisyyttä on laskettava koska investointi on kuolettanut itsensä. Suoraan sanottuna ilmalämpöpumppua ei kannata hankkia, mikäli se ei kykene alentuneilla energiakuluilla kattamaan hankinta- ja asennushintaansa elinkaarensa aikana. Kokonaisuuden on päästävä vähintään nolla tasoon, jotta hankinta on järkevä ja silloinkin perusteiksi muodostuvat muut tekijät, kuten ilmanpuhdistuminen ja viilennystoiminto, energiansäästön sijaan. Harkittaessa ilmalämpöpumpun hankintaa on siis hyvä laskeskella kokonaisuutta. Miten paljon esimerkiksi muun energian kuten öljyn kulutus vähenee? Mikä on sähkön kulutuksessa syntyvä tosiasiallinen säästö?

Itse olen sitä mieltä, että vaikka teenkin asennuksia ja myyn laitteita, ettei niitä kannata hankkia, ellei niillä ole saavutettavissa aitoa hyötyä. Hyöty on joko alentuneet energiakustannukset ja/tai sisäilman laadun parantuminen eli asumismukavuuden lisääntyminen. Uudisrakentamisessa ilmalämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto heti alun alkaenkin. Olenkin käsitellyt asiaa tässä lähinnä lämmitysmuodon vaihtajan näkökulmasta ja heitä on paljon. Ehkä tällä hetkellä mietit sinäkin, neuvoni on laskin käteen ja tutkailemaan aiempia energialaskuja. Totuus löytyy laskemalla ja sitten kaupoille.

Tallennettu kategorioihin ilmalämpöpumpun ostaminen | Avainsanoina , , , , , , | 1 kommentti

Ilmalämpöpumppu kesämökillä

Meille kaikille on jo tuttua keskustelu siitä, pitäisikö ilmalämpöpumppu tulla pakolliseksi kaikkiin pientaloihin. Pakollisuudesta en tiedä, mutta kuten keskusteluista on käynyt ilmi, niin taitamaton asentaminen voi johtaa siihen, että pumpun tuoma energian säästö hukataan ja kulut voivat pahimmillaan jopa kasvaa. Useimmiten tämä johtuu väärästä asennuspaikasta ja käyttötavasta. Pumpun tulisi olla laite, joka saa säätää sisäilmanlämpötilan ja siksi pumpun tulisi olla kokoajan päällä. Pätkäkäyttö ei luo samaa säästöä, kuin jatkuva toiminta. Ilmalämpöpumpun energiansäästöominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa vasta kun se mielletään pääasialliseksi lämmönlähteeksi, muiden toimiessa apulämmönlähteinä niinä harvoina päivinä vuodessa kun ilmalämpöpumppu on hätää kärsimässä. Edes viimeaikaisten pakkasten aikana ei ole ollut juurikaan päiviä, että ilmalämpöpumpun hyötysuhde olisi valunut alas ykköseen. Säästäminen loppuu vasta miinus 25 astetta viileämmissä keleissä.

Mitä tällä on tekemistä mökin kanssa? Itse asiassa edellä kerrotuista syistä ilmalämpöpumppu on erinomainen lämmitysratkaisu mökille. Nykyisin markkinoilla olevat etäkäytettävät mallit mahdollistavat sisälämpötilan säätämisen kotoa tai vaikkapa autosta käsin. Pumppu pitää mukavan ylläpitolämmön ja estää paikkoja kärsimästä kylmän ja kosteuden kourissa. Matkalla voi sitten muistaissansa lähettää lämpötilan nostavan tekstiviestin ja perillä on mökki, jossa herkinkään omainen ei valittele kylmyyttä tai muuta epämukavuutta.

Hankimme perheemme kanssa mökin pari kolme vuotta sitten. Mökki on vanha mummonmökki varsinais-suomalaisessa, vehreässä maalaismaisemassa. Mökkimme on mukavan matkan päässä kotoamme. Kuten saatoitkin jo arvata, mökkimme seinässä hurisee ilmalämpöpumppu, tosin malli, jota ei voi kaukosäätää. Täytyy kuitenkin sanoa, että esimerkiksi syksyisin on mukavaa pistäytyä mökillä, kun siellä on valmiiksi kohtuullisen lämmin, vaikka ulkona puhaltaisi jo syksyn viima ja tihkuu hyytävää sadetta. Kaikki tämä järkevällä kustannustasolla. Noissa lämpötiloissa, vähän nollan yläpuolella voidaan päästä jopa yli 5:den COP kertoimeen. Toisin sanoen, jos mökissämme pidettäisiin lämpöä yllä vaikkapa sähköpatterilla, olisi sähkön kulutus viisinkertainen ja lasku sen mukainen.

Monet muutkin ovat huomanneet, miten käytännöllinen ilmalämpöpumppu on juuri mökin lämmitysjärjestelmänä. Ainoa huono puoli on se, että mökissä pitää olla sähköt, joten erämaakämppien ei kannata vaivautua, ei ainakaan ilman hyvää aggregaattia.

Olen päässyt omani lisäksi asentamaan ilmalämpöpumppuja muidenkin mökkeihin. Eräskin mökki vaati peräti kaksi yksikköä, mutta lämpöä on kuulemma riittänyt ja investointi ollut kannattava. Kesän tullessa omenapuiden varjoon, siihen rantasaunan kulmille, kannattaa pysähtyä ja katsella mökkiä sillä silmällä. Mitäs jos meillekin …ja mukavuus lisääntyy.

Tallennettu kategorioihin asennuspaikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ilmalämpöpumppuja joka lähtöön?

Ilmalämpöpumppua hankkiessa törmää erilaisiin termeihin, jotka saattavat sekoittaa pään. Ensinäkin markkinoilla on useita erilaisia laitteita, joiden yhteydessä puhutaan ilmalämpöpumpusta. Mikäli haluaa hankkia seinään kiinnitettävän ilmalämpöpumpun, ei kannata edes harkita vesi-ilmalämpöpumppua. Kyseessä on täysin eri teknologia. Vesi-ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä, mutta hyödyntäen olemassa olevaa vesikiertoista keskuslämmitys- eli patteriverkkoa ( esim. vesikiertoinen lattialämmitys). Pumppu on siis itse asiassa teknologiaa, joka korvaa öljypolttimen lämmöntuottajana. Ilmavesilämpöpumppu ei siis sovellu aiemmin sähkölämmitettyyn taloon, ellei sitten halua nimenomaisesti asentaa vesikiertoista keskuslämmitystä. Tämä laite ei suinkaan ole ilmalämpöpumpun de luxe malli, joka tekisi boilerin tarpeettomaksi, kuten maallikko voisi luulla. Vesi-ilmalämpöpumppu vaatii energianvaraussäiliön, eli esimerkiksi vesikattilan.

Toinen päätä sekoittava laite on poistoilmalämpöpumppu. Kyseisen laitteen toiminta perustuu jälleen muuhun periaatteeseen, kuin varsinaisen ilmalämpöpumpun. Kyseinen laite ei suinkaan tee lämpöä esimerkiksi kylmästä ulkoilmasta, vaan kerää talteen ilmastoinnin poistoilman lämmön ja palauttaa sen takaisin huonetiloihin. Poistoilmalämpöpumppu on siis osa koneellisen ilmastoinnin kokonaisuutta, sitä ei kannata asentaa kiinteistöihin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, koska lämmön palauttaminen takaisin huonetiloihin ei välttämättä onnistu.

Erilaisista ilmalämpöpumpuista puhuttaessa on siis muistettava, että kyse on aidosti erilaisista lämmitysratkaisuista, joilla on kullakin omat käytettävyyteen liittyvät reunaehtonsa. Ilmavesi-  ja poistoilmalämpöpumpuista poiketen tavallinen ilmalämpöpumppu voidaan sijoittaa kaikenlaisiin kiinteistöihin, niihin, joissa on vesikeskuslämmitys, ilmastointi tai ei tai vaikkapa pelkkä takka. Ilmalämpöpumppu on siis ainoa jonka voit hankkia ja asentaa ilman yhteensopivuusongelmia tai merkittäviä lisäinvestointeja koko lämmitysjärjestelmään, koska se on ainoa, joka on itsessään kokonainen lämmitysjärjestelmä. Ilmavesi- ja poistoilmalämpöpumput ovat muuhun lämmitys tai ilmavaihtoteknologiaan liitettäviä komponentteja, jotka hyödyntävät perinteisestä ilmalämpöpumpusta tuttua lämmön talteenotto teknologiaa.

Tallennettu kategorioihin ilmalämpöpumppu laitteistot | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ilmalämpöpumpun käyttö, kaukosäätimellä ja etänä.

Ilmalämpöpumppua käytetään kaukosäätimellä. Kaukosäätimen käyttäminen on perin yksinkertaista, lähes yhtä helppoa kuin television kaukosäätimen käyttö. Eräs kaukosäätimiin liittyvä tekijä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon varsinaista laitetta hankittaessa. Kyseessä on se, onko hankittavaksi aiotun laitteen kaukosäätimessä termostaatti. Laitteet, joissa termostaatti on sijoitettu kiinteästi seinälle ovat selkeästi vaikeuksissa silloin kun lämmitettävä tila on vähääkään sokkeloisempi. Kiinteästi asennettu termostaatti on riittävä selkeissä huonetiloissa, joissa ei ole muita termostaattia hämääviä lämmönlähteitä. (Sopiva) tai oikeammin sopimaton lämmönlähde lähellä termostaattia saattaa hämätä termostaatin olettamaan, että tilan lämpötila on sopiva ja laite keskeyttää lämmöntuoton tilanteessa, jossa takaikkunoissa helmeilee vielä jää ja kukkii kuurankukat (Hallikaisen laulaessa taustalla).

Termostaatilla varustettu kaukosäädin poistaa ongelman. Kaukosäätimen voi sijoittaa vaikkapa huoneiston hankalimpaan kohtaan ja sisäyksikkö tuottaa lämpöä, kunnes sopiva lämpötila on saavutettu siellä, takimmaisessa peräkammarissa. Toisaalta voit kuljettaa kaukosäädintä taskussa mukana ja siten lämmöntuottoyksikkö saa tarpeellista ohjaustietoa sieltä, missä kulloinkin olet. Näin ollen riski siihen, että sisäyksikön lähellä on saunakuuma samaan aikaan kun takahuoneessa hytistään poistuu. Termostaatilla varustettu kaukosäädin on siis kaikin puolin järkevä ja perusteltu ominaisuus laitetta valittaessa.

Ilmalämpöpumppujen mökkikäytön kannalta hyvä uudistus on se, että viimeaikoina on tullut markkinoille GSM teknologiaan perustuvia kauko-ohjaus järjestelmiä. Pumpun voi jättää mökille pitämään yllä kohtuullista n. 10 asteen ylläpitolämpöä tarvitsematta pelätä jääkaappioloja kun itse ehtii paikalle. Uudet kauko-ohjausjärjestelmät mahdollistavat lämpötilan noston normaaliksi asumislämmöksi yhdellä tekstiviestillä. Se on helppoa ja vaivatonta lisäten ilmalämpöpumpun hyödyllisyyttä mökkikäytössä.

Tallennettu kategorioihin ilmalämpöpumpun käyttäminen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti